Millä tavoin yrityksessänne on lisätty työntekijän hyvinvointiin panostamista viimeisen vuoden aikana? Nopea siirtyminen etätyöskentelyyn, kasvaneet haasteet muuttuvien työkuvioiden osalta ja mahdollinen huoli myynnin laskusta kasaa stressiä meistä jokaisen niskaan.
Etätyöntekijä on mahdollisesti vuorokauden ympäri ”työpaikallaan”. Aamiainen, lounas ja illallinen perheen kanssa tapahtuu työpisteessä. Myös viikonloput vietetään työpisteessä. Vaikka työmatkan lyheneminen on monelle helpotus, vie se pois siirtymäajan työn ja kodin väliltä. Siksi moni kokee, että on jatkuvasti töissä. Kun fyysinen irroittautuminen töistä ei onnistu, on myös psykologinen irroittauminen vaikeaa.
Panosta psykologiseen irroittautumiseeen
Psykologinen irroittautuminen tarkoittaa sitä, että työpäivän päätyttyä keskitytään ihan muihin asioihin. Nimenomaan keskitytään. Se, että tekisi työpäivän jälkeen vaikka lyhyen kävelyn korttelin ympäri, simuloi työmatkaa ja auttaa siirtymään työmoodista kotimoodiin. Psykologisesti irti pääsee tekemällä jotain, mikä haastaa keskittymistä tarpeeksi jotta työasiat painuvat takavasemmalle. Esimerkiksi keskittymistä vaativa urheiluharrastus, peli tai haastava käsityö.
Arjen rytmittäminen tuo turvaa mielelle ja saa uskomaan, että työpäivä päättyy joskus. Joten kalenteriin on tärkeää merkitä aina lounastauko, jolloin muuten ei tehdä töitä! Lisäksi pari lyhyttä, vaikka kymmenen minuutin mittaista kahvitaukoa on paikallaan, jolloin ei edelleenkään tehdä töitä. Tällainen päivän tauottaminen tukee jaksamista ja auttaa irrottautumaan töistä päivän jälkeen.
Fyysisestä kunnosta huolehtiminen auttaa siten, että koemme stressin lievempänä ja energiaa on myös työpäivän jälkeenkin. Siksi kuntoiluharrastus auttaa parantamaan yleistä jaksamista erittäin tehokkaasti.
Ympäripyöreät päivät
Kuulostaa todella loogiselta ja toimivalta. Mutta miksi tämä ei toteudu? Jo ennen aamiaista katsotaan ensimmäinen työsähköposti. Töitä tehdäään lounaan lomassa, jos edes ylipäätään syödään. Yhtään taukoa ei pidetä päivän aikana ja työaikaa jatketaan jos tehtävää vielä on. Pahimmassa tapauksessa vielä illalla sängystä käsin hoidetaan viimeiset tehtävät. Ja sitten mietitään miksi unenlaatu on heikkoa ja aamulla väsyttää. Eikä väsyneenä jaksa enää panostaa harrastuksiinkaan työpäivän jälkeen.
Toista on aina helppo neuvoa, mutta olemme usein heikkoja itsemme johtajia. Voimme ehkä johtaa itseämme parempaan suoriutumiseen, mutta oman hyvinvointimme johtamista emme pidä tärkeänä. Onko se jokin vaatimattomuus, että ihminen kokee, ettei tarvitse taukoja, hänen pitää jaksaa kun kaikki muutkin jaksavat, tai että hän epäilee työnantajan pitävän laiskana jos tauottaa päiväänsä? Tällaiset ajatusvinoumat saavat työntekijän puskemaan itsensä uupumukseen. Kun hän vielä viettää päivän yksin kotonaan, vailla sosiaalisia kontakteja, kumuloituu tämä pahoinvointi. Joskus ihmistä täytyy auttaa pitämään huolta itsestään.
Miten oraganisaatiotasolla tuetaan jaksamista?
Tässä tullaan yrityksen vastuuseen. Yrityksessänne on ehkä aiemmin panostettu työntekijöiden hyvinvointiin tarjoamalla työterveyspalveluita, tyhy-päiviä ja liikuntaetuja. Miten tänä päivänä, kun työntekijä tekee työpäivän sairaanakin ollessaan, (koska hänhän on kotona kuitenkin!), yhteiset illanvietot on peruttu, eikä oikein liikuntaharrastuksiinkaan ensin uskaltanut mennä – eikä tässä vaiheessa enää jaksaisikaan, koska uupumus on vienyt viimeisetkin liikunta-innon rippeet? Millä tavalla tuette työntekijää tänä päivänä?
Työntekijä uupuu piilossa
Uupuneen työntekijän työteho laskee. Koska työntekijä ei ole nyt esihenkilön silmien alla, jäävät uupumuksen merkit helposti huomaamatta. Unohtelu, palaverien venyminen ja ylityötuntien kertyminen ovat merkkejä, jotka kertovat alentuneesta jaksamisesta.
Kuinka usein kysytte työntekijältä, mitä sinulle kuuluu? Niin, että hän myös vastaa jotain muutakin kuin ”Ihan hyvää”.
Millä tavalla ohjeistatte päivän tauottamiseen ja valvotteko tätä lempeän jämäkästi?
Millä tavoin työntekijän kanssa on keskusteltu siitä, mitä merkkejä hänen tulisi omassa voinnissaan tarkkailla?
Omassa voinnissa hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi unen laadun heikkeneminen, negatiivisten ajatusten lisääntyminen sekä energiattomuus niin että päivän jälkeen ei ole virtaa mihinkään. Tällaiset merkit kertovat jo uupumisesta. Millä toimenpiteillä varmistatte, että tilanne ei pääse tähän? Millä tavoin nämä merkit löydetään, mikäli työntekijä ei itse niitä enää haivaitse? Sillä usein oman olotilan tarkkailu on kaikista vaikeinta.
Ihmiset ovat yrityksen voimavara
Tämä aika on vaatinut yrityksiltä venymistä. Mutta mikä tekee yrityksen? Ihmiset. Tämä aika on vaatinut ihmisiltä venymistä. Vielä ei ole liian myöhäistä laitta piste jatkuvalle venymiselle. On palautumisen aika. Palautuminen ja hyvän työn tekeminen eivät sulje toisiaan pois. Parempi palautuminen saa aikaan parempaa työtä.
Karhu Coaching Oy voi tarjota muutamia hyviä vinkkejä iskeä uupumukseen ennen kuin se ilmeenee:
– Kerran kuussa tapahtuva Systemic Business Coaching-tapaaminen jossa työntekijä pääsee keskustelemaan luottamuksellisesti omasta jaksamisestaan ja ylipäätään niistä asioista, missä hän kokee tarvitsevansa ulkopuolista sparrausta. Coaching lähtee aina asiakkaan itsensä toiveista, ja sen avulla voidaan muun muassa parantaa stressinhallintaa, jaksamista, suorituskykyä ja löytää uusia näkökulmia ongelmanratkaisuun.
– Firstbeat Hyvinvointianalyysi jonka avulla tutkitaan työntekijän autonomisen hermoston tasapainoa. Analyysi löytää päivän ja yön aikaisen palautumisen ja stressireaktiot, sekä jo varhaisimmat merkit mahdollisesti edessä olevasta uupumuksesta. Analyysin pohjalta tehdään henkilökohtainen toimintasuunnitelma palautumisen parantamiseksi.
–Henkilökohtainen liikuntasuunnitelma, ravintovalmennus ja ohjatut treenit joko etänyhteydellä tai kuntosalilla yksilölle tai pienryhmälle.
Kaikkia edellä mainittuja palveluita saa yksittäisenä, tai niistä voidan koostaa tasapainoisen työntekijän valmennuskokonaisuus. Mikäli koet, että tämä auttaa työntekijöitänne korjaamaan jaksamistaan ja parantamaan tätä kautta työssä suoriutumistaan, olen täällä teitä varten. Ota yhteyttä ja parannetaan yhdessä henkilöstönne hyvinvointia!