World Economic Forumin The Future of Jobs Reportissa todetaan, että 50% työntekijöistä tarvitsee uudenlaisia kykyjä vuoteen 2025 mennessä. Kuilu osaajien välillä tulee kasvamaan etenkin listalle päässeissä 10 taidossa. 10 tärkeintä muutosta vaativaa taitoa vapaasti suomennettuna ovat:
1. Analyyttinen ajattelu ja innovointi
2. Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat
3. Monimutkainen ongelmanratkaisukyky
4. Kriittinen ajattelu ja analyysi
5. Luovuus, ainutlaatuisuus ja aloitteellisuus
6. Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen
7. Teknologiaosaaminen, monitorointi ja hallinta
8. Teknologiasuunnittelu ja -ohjelmointi
9. Resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus
10. Päättely, ongelmanratkaisu ja ideointi
Se, mikä tässä listassa on merkillepantavaa, on mukaan nousseet itsensä johtamistaidot kuten aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat, resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus. Myös johtajuus ja sosiaalinen vaikuttavuus liittyvät läheisesti edellä mainittuihin, sillä johtajuudessa ja sosiaalisessa vaikuttamisessa näyttelee suuressa määrin johtajan omat tunnetaidot ja käsitys omasta itsestään vuorovaikuttajana.
”Itseohjautuvuus, sisäinen motivaatio, jatkuva oppiminen ja yrittäjähenkinen oman uran suunnittelu on tunnistettu tulevaisuuden työelämän avaintaidoiksi”. Suora lainaus teoksesta Mikä meitä liikuttaa – motivaatiopsykologian perusteet (Salmela-Aro & Nurmi 2017). Kyseinen teos on painettu 2017, jolloin koronasta ei ollut tietoakaan. Hyvin oikeaan Salmela-Aro ja Nurmi osuivat. Muutos on käsillä nyt.
Kaikki me olemme joutuneet työurallamme tai muualla elämässämme opettelemaan jotain uutta kiireisellä aikataululla. Uuden opettelu voi tuntua joko kiinnostavalta ja motivoivalta, tai stressaavalta ja aiheuttaa vastustusta. Ihmisellä on luontainen taipumus pitäytyä vanhassa. ”Paholaisen keksintöä ei tähän taloon tuoda!”, tuhahti eräs iäkäs rouva kun digiboksia hänelle ehdotettiin. Digiboksien olemassaolo ei häntä sinänsä haitannut, kunnes se tuli edellytykseksi television toiminnalle, ja näin ollen pakolliseksi kaikkiin talouksiin, joissa televisiota haluttiin katsella. Omaehtoisuus ja kyky vaikuttaa itseä koskeviin asioihin on yksi oppimismotivaation rakennuspalikoista. Siksi digiboksin käytön opettelu ei rouvaa motivoinut, koska hän arvatenkin koki että maailma muuttuu kovaa vauhtia, eikä hän voi asialle mitään.
Miten kehittää itsensä johtamista?
Oman motivaation johtamista, stressinsietokykyä ja resilienssiä – taitoa palautua epäonnistumisten jälkeen takaisin toimintakykyiseksi, voi harjoitella. Niin ikään oppimisstrategioita ja psykologista joustavuutta voi kehittää. Ymmärrämme kaikki, että lihas vahvistuu kun sitä rasittaa salilla ja kunto nousee kun lenkkeilemme. Emme välttämättä huomaa, että myös tapamme ajatella ja suhtautua asioihin muuttuu, kun jumppaamme kognitiivista puoltamme. Kunnon kohottaminen onnistuu tehokkaasti ja turvallisesti personal trainerin avulla, mielentaitojen kehittäminen onnistuu coachin avulla. Ihmisen ei tarvitse tietää kaikkea. Ei tarvitse tietää ”miten” mielentaitoja ja ajattelua voi kehittää, riittää että tietää, kuka siinä voi auttaa.
Mikäli olet sellainen henkilö, joka päättää pysyä pelissä mukana muuttuvassa maailmassa, panosta henkisen ja älyllisen kapasiteettisi vahvistamiseen. Tärkeimmissä itsesäätelytaidoissa joita vaaditaan jo viiden seuraavan vuoden aikana, on coach valmentajasi ja auttaa sinua kehittämään itsestäsi 2.0-version.
Modernissa maailmassa tilanteet muuttuvat nopeasti. He, jotka kestävät muutosta, ratkovat ongelmia moniulotteisesti ja ennen kaikkea osaavat säädellä omia tunteitaan ja palautua työstään, pääsevät pisimmälle ja säätelevät koettua stressiä helpommin.
Kysy minulta lisää coachingista, joko yksityishenkilönä tai yrityksen edustajana.
