Kun aloitamme valmennuksen, en heti osaa sanoa millä tavalla juuri sinä tulet saamaan tuloksia. Että mikä on juuri se juttu, mihin keskitymme jotta pääset tällä kertaa eteenpäin. Sen sijaan, että luennoisin liikunnan terveyshyödyistä ja kaloreista, kuuntelen mieluummin. Kuuntelen puhettasi, sitä mitä kerrot elämästäsi. Poimin puheestasi tiettyjä juttuja. Niitä pieniä hetkiä, jotka vievät sinua huomaamattasi eri suuntaan kuin tahtoisit ja nostan ne esiin. Yllättävää kyllä, nämä esiin nostamani asiat ovat hyvin usein sellaisia, ettet ehkä ole tullut edes ajatelleeksi niitä.
Voin antaa sinulle edelleen ne saliohjelmat, suositukset arkiaktiivisuuteen ja ruokavalion, mitä olet ehkä jo useita kertoja kokeillut. Mutta jotta saamme nämä asiat myös toteutumaan, meidän täytyy aluksi keskittyä johonkin ihan muuhun kuin liikkumiseen tai syömiseen. Meidän täytyy keskittyä ajatteluusi.
Asiakas sanoo: ”Iltasyöminen menee aina höpöksi, vaikka kuinka aamulla päätän ja syön hyvän aamiaisen ja lounaan.” Olisi houkuttelevaa alkaa tarkastella tuota iltaa, että mitä siellä sitten kannattaisi tehdä. En kuitenkaan lähde prässäämään tätä iltaa, vaan sen sijaan pyydän sinua kertomaan lisää päivästäsi.
Saattaa käydä ilmi että koko päivä on kellon kanssa taistelemista, juoksemista paikasta toiseen. Asiakas saattaa olla etätöissä, joten työpäivän päättyessä keho ja mieli ei edes tiedä työpäivän päättyneen, sillä sitä jämähtää siihen samaan paikkaan sille samalle läppärille. Tai työpäivä voi pitää sisälläään asioita, joita vain lykkää tuonnemmaksi ja nämä tekemättömät asiat kasautuvat isoksi möykyksi jotka painavat myös kotona, vapaa-aikana. Sitten sitä illalla harhauttaa itseään nappostelemalla, ettei tuo möykky pilaa koko iltaa.
Tuo möykky on se, joka jäi kohtaamatta aiemmin päivällä. Asioiden välttely työpäivän aikana johtaa siihen, että illalla mieltä painaa jokin jota emme halua kohdata. Ja on helppo harhauttaa omia ajatuksiaan syömällä, juomalla pari lasia viiniä tai siivoamalla vimmatusti. Keinoja vältellä omia tunteitaan on monia.
Kun kuuntelen asiakasta, keskitymme siihen, mikä päivän aikana aiheuttaa tuota möykkyä. Voimmeko puuttua siihen? Mitä jos töissä asioiden lykkäämisen sijaan laittaisi niitä eteenpäin ihan hiukan, kertomalla vaikka kollegalle, että tällainen tilanne on käsillä enkä oikein tiedä miten aloittasi? Silloin asia on nostettu pöydälle, ja oma kokemus on, että edisti asiaa lykkäämisen sijaan. Näin ollen möykky ei kasva niin suureksi, jolloin sitä ei tarvitse vältellä illalla.
Tai voimme miettiä, miten tuunata työtä sellaiseksi, että päivän päätyttyä ei ole ihan raato. Voimme esimerkiksi sopia, että keskittymistä vaativat tehtävät tehdään aina vain aamupäivisin ja iltapäivällä jo vähän väsyneenä vain rutiinihomia, jotka eivät vaadi kuin korkeitaan vasemman käden. Näin ollen illalla saattaa olla enemmän energiaa muuhunkin kuin sohvalla koomailuun. Esimerkiksi liikkumiseen.
Kuuntelu – ei luennointi
Kaikki olemme yksilöitä, joilla on erilaiset elmäntilanteet ja erilaiset tavat reagoida niihin. Valmennuksessa saamasi ohjeet riippuvat sinusta. Miten sinä käsittelet tylsyyttä, pettymyksiä, stressiä, aikapaineita, sosiaalisia haasteita, ja ennenkaikkea, miten näet itsesi?
Jumppaamme elämäntaparemonteissa kaikista eniten mieltä. Kehon jumppaaminen tulee toisena. Voimme tieysti treenata samalla, mutta yleensä käymme ennen treeniä läpi, miten on viikko mennyt, millaisia ajatuksia ja tunteita siihen on kuulunut ja miten olet huomannut ja hyväksynyt niitä. Millaisia toimintoja noista ajatuksista ja tunteista on seurannut – eteenpäin vai taaksepäin vieviä?
Tässä ajatusten jumppaamisessa on kyseessä psykologisen joustavuuden opettelu. Miten oppia tunnistamaan hetki, jolloin on tekemässä automaattisen valinnan? Miten oppia tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan?
Miltä sinusta oikeasti tuntuu?
Milloin viimeksi muuten sanoitit omia tunteitasi? Vitutus ei ole tunne, se on ruma käärepaperi aidolle tunteelle. Vitutuksen alla on usein jokin tarve, joka ei täyttynyt, kuten pelko, turhautuminen, häpeä, pettymys. Milloin viimeksi avasit sen käärepaperin ja katsoit, mitä se pitää sisällään?
Pyrimme pääsemään siihen, että sinusta tulee ajattelusi tarkkailija, ettet enää usko ehdoitta mieleesi ponnahtavia ajatuksia. Et ole oikeasti surkimus, huono liikkumaan, epäpätevä työssäsi tai huono vanhempi. Nämä ovat omia ajatuksiasi, jotka eivät välttämättä ole totta. Opit kyseenalaistamaan omia ajatuksiasi ja ottamaan mukaasi niistä vain hyödylliset. Ja heittämään hyödyttömät romukoppaan.
Tämä vaatii asiakkaalta sitoutumista ja valmentajalta rohkeutta sanoa ei. En ota elämäntaparemonttia tekevää, tällä hetkellä liikuntaa harrastamatonta asiakasta kerran kuussa tapahtuviin tapaamisiin. Koen, etten pysty auttamaan tällaisissa asioissa satunnaisesti nähdessä, kun jo asiasta kirjoittaminenkin vaatii näin pitkää tekstiä.
Jos olet harkinnut itsesi kuntoon laittamista, olet valmis hoitamaan ja arvostamaan itseäsi, autan sinua kyllä. Jos olet valmis tarkkailemaan tapaasi ajatella, pystyn auttamaan. Jos olet jo aktiivinen liikkuja ja treenit ja syömiset sujuu, silloin voimme vain treenata. Silloin ei ole pakollista pohtia omia arvoja ja itseään ajattelijana – ehkä hyödyllistä silloinkin . mutta ei käänteentekevää. Mutta jos liikkuminen, syöminen ja palautuminen on sinulle vaikeaa, silloin meidän kannattaa keskittyä sinne, missä se muutos oikeasti tapahtuu – mieleesi.